Siis mitä hyötyä musiikista oikeasti on? Kun miettii, niin siihenhän vaan menee aikaa ja varsinkin jos kuuntelee liian hyvää musiikkia niin siihen vain jää koukkuun. Ei voi tehdä mitään muuta. Ja mitä hyötyä on heilua ja eläytyä yksin kotona? Kirjojen lukemisesta sentään kai jotain oppiikin ehkä kuulemma. Mitä ihmeen hytötyä on tietää kaikki sellaisista yhtyeistä mitä suurin osa ihmisistä, ja varsinkaan kukaan "kavereista" ei tunne! Jee. Ja jos se vielä menee siihen että mielummin kuuntelee yksin musiikkia kun on suvaitsemattomien, epäavoimien ja vihamielisten ihmisten kanssa, niin voiko se olla millään lailla hyvä asia. Ja jos sitten ei enää senkään takia tykkää olla niiden kapeakatseisten valtavirtamöykkyjen kanssa, kun saa vain jatkuvasti kuulla vittuilua siitä kuinka kuuntelee paskaa musiikkia? Onko muutenkaan mitään järkeä jossain epätodellisessa haavemaailmassa? Onhan se kivaa kun on joku oma juttu mistä on innostunut, mutta jos ei olisi kiinnostunut musiikista, niin olisko löytänyt jonkin muun, hyödyllisemmän innostuksen kohteen? Pitäisikö alkaa kokonaan musiikkilakkoon, että mieli ja korvat saisivat vähän rauhoittua? Paranisiko elämän laatu sitten? En tiiä! Musiikki kuitenkin tuo elämään sisältöä, ja sitähän elämässä pitää olla.