Miksi on parisuhteita? Miksi?? Ne vain tappaa aidon ja puhtaan rakkauden. Miten voi rakkaus olla puhdasta, jos siihen liittyy sitomista, rajoittamista, velvollisuuksia ja lupauksia? Tarviitseeko aito rakkaus muka sellaisia? Rakkaus on vapautta. Puhdasta ja onnellista, rajatonta. Mitä hyötyä on siitä, että rakkautta rajoitetaan? Eikö se ole vain onnellista, että rakastaa paljon? Miten kaiken sen rakkauden voisi vain yhteen ihmiseen rajata, ja kieltää muut? Se olis itsensä kieltämistä. Sielu haluaa olla vapaa, rakkaus muuttuu vihaksi jos sitä pitää säännöin rajoittaa ja määritellä. Miksi rakkaus pitäisi rajata ja määritellä? Ei rajoituksilla ole mitään tekemistä rakkauden kanssa. Kukkakin enemmin tai myöhemmin kuihtuu kun se poimii ja laittaa maljakkoon. Vaikka veden vaihtaisi, ei se silti virtaa ja ennemmin tai myöhemmin kasvi kuihtuu. Sama on ihmisissä. Ihmisen on saatava olla vapaa ja annettava veden=rakkauden virrata vapaasti. Jos sen poimii ja koittaa omistaa, se vain kuihtuu vaikka kuinka sitä koittaisi teennäisesti pitää hengissä. Surulliseksi tulee silloin ihminen, kun ei vapaasti saa rakkaus virrata.